Kauhea jännitys ja jäykkyys radalla, ainakin mammalla, ei niinkään Hipalla. Ensimmäinen rata meni muuten hyvin ja vauhtia  riitti mutta kepeillä tuli väärä ohjausliike ja Hippa kiersi ensimmäisen välin väärältä puolen. Seuraava virhe oli taas ohjauksessa, en varmistanut rengasta joten välistä veti enkä ottanut sitä uudelleen joten hylkyhän sieltä napsahti. Ehkä opimme tästä jotakin, ainakin sen että turhat vartaloliikkeet voi jättää pois ja sen käden ei tarvi heilua koko aikaa johonki suuntaan ;) Hippa meni niinku oli opetettu, siihen oon tyytyväinen.

Toisella radalla meni hyvin siihen asti että tuli kepit. Puoleen väliin meni ne hyvin kunnes sille iski joku IHME JUTTU ja se lähti haahuilemaan nokka pystyssä että mihin lähtis. Kävi melkein radalta pois yhtä naista moikkaamassa, ei millään ottanut muhun kontaktia kunnes lopulta sain sen menemään kepit mutta hylkyhän siinä ehti tulla kun yrityksiä oli ainaki kolme. En tiiä vaikuttiko valeraskaus tähän ihmeelliseen päähänpistoon Hipalle vai mikä.. Kenties epävarmuus ja jännitys munkin osalta. Eipä ole rouva aiemmin käsistä lähtenyt, vaan nyt lähti! :D

Tästä jatketaan, nokka kohti seuraavia kisoja kahden viikon päästä. Älä Ulpu luovu toivosta, kyllä me vielä jyrätään ;D Ensimmäiset kisat niin koiralle kuin ohjaajalle joten tyytyväinen häätyy olla. Omia ohjausvirheitä johon kaatuu radat, oi voi. Ehkä opin joku päivä ohjaamaan ;) Kiitos Marjut seurasta!

Linkki ensimmäiselle radalle 7.9.2008:  http://s175.photobucket.com/albums/w154/_Tume_/Koirat/?action=view&current=MVI_2362.flv